Salainen puutarha

Yksi ihanimmista puutarhakirjoista, joita tiedän, on Frances Hodgson Burnettin Salainen puutarha. Erityisen ihana on Inga Mooren kuvittama versio. Siinä on lähes kaikkea, jota kirjoissa ja puutarhoissa rakastan. Orvoksi jäänyt tyttö saapuu setänsä luokse synkkään yorkshireläiseen kartanoon, jota ympäröi loputtomat nummimaisemat ja muurien sulkemat keittiöpuutarhat ja hedelmätarhat. Kirjassa on hieman goottilaista kauhutunnelmaakin ja tietenkin suljettu ovi salaperäiseen puutarhaan. Löytyy myös annos köynnöstäviä ruusuja, kirsikkapuita, kukonkannuksia ja akileijoja.

Kirja on myös kasvukertomus yksinäisyydestä ja ystävyydestä. Lapset löytävät avaimen salaiseen puutarhaan, josta löytyy hedelmäpuissa kiipeileviä villiintyneitä köynnösruusuja ja yhdessä he saavat vähitellen taas puutarhan kukoistamaan.

"Mary pujahti sisään ja sulki oven perässään. Hän seisoi selkä ovea vasten ja katseli ympärilleen kiivaasti hengittäen. Hän oli yhtä aikaa jännitynyt, iloinen ja ihmetyksissään. Hän oli päässyt sisään salaiseen puutarhaan." s. 76

Aloitimme lukemaan viikko sitten kirjaa yhdessä pian 5 vuotta täyttävän tyttäreni kanssa. Kirja on kiehtonut pitkään tytärtäni on ja hän on katsellut sen kuvia ja kinunnut, että koska voimme aloittaa lukemaan sitä. Epäilin, onko kirja vielä liian pelottava 4-vuotiaalle, mutta kartanon käytävillä kuuluvat itkut eivät ole tulleet uniin, ja tyttäreni on aivan innoissaan kirjasta! Yhtä innoissaan kuin äitinsäkin :)

"Colinin tuoli työnnettiin valkoisena kukkivan luumupuun alle, jonka kukissa mehiläiset pörräsivät soinnukkaasti. Se oli kuin keijukuninkaan valtaistuinkatos. Lähellä kasvoi kukkivia kirsikka- ja omenapuita, jotka pullistelivat vaaleanpunaisia ja valkoisia nuppuja, ja siellä täällä näkyi jo auenneitakin nuppuja." s. 207

Ja ne Inga Mooren kuvat: ihania keittiöpuutarhoja, muotopuutarhoja, suljetun oven takaa löytyvä villiintynyt ruusutarha...Ei ihme, että tämä kirja on inspiroinut ja kiehtonut niin monia puutarhureita. Frances Hodgson Burnett oli itsekin intohimoinen puutarhuri, ja tämä kirja on kirjoitettu selkeästi rakkaudesta puutarhaan.

"Ja ruusut - entäs ne ruusut? Niitä nousi maasta, niitä kiemurteli aurinkokellon ympärillä, niitä roikkui punnoksilta, niitä kiipeili muureilla ja levittäytyi verhoiksi ja ryöpsähteli muurilta kuin vesiputouksia." s.226

(Kuvat ja tekstit kirjasta Frances Hodgson Burnett: Salainen puutarha. Kirjalito 2011.)